Taloussanomien uutisessa 19.9 “Lidl poistaa muovipussit kaupoistaan päiväksi – ”Kulutus ei ole laskenut riittävästi”” uutisoitiin Lidlin tempauksesta jossa he vetävät yhtenä päivänä myynnistä kaikki kertakäyttöiset muovipussit. Tarjolla on kuitenkin kesto- ja paperikasseja sekä esimerkiksi hedelmä osastolla on biopusseja. Seuraavana päivänä muovipussit tulee myyntiin saman hintaisina kuin paperikassit eli muovipussien hinta kallistuu huomattavasti.
Mielestäni idea kertakäyttöisten muovipussien vähentämiseksi on loistava ja muidenkin kauppojen tulisi kokeilla vastaavaa. Jos vaihtoehtoina on paperipussi ja muovipussi jotka ovat samanhintaisia tulisin ainakin itse todennäköisesti ostamaan paperipussin jota voin käyttää myös uudestaan ja säästän rahaa. Vaihtoehtoisesti kantaisin esimerkiksi omaa reppua kaupassa mukana. Vaikka hinnat kallistuvat en näe tässä kuluttajien kannalta minkäänlaista ongelmaa vaan todennäköisesti kuluttajatkin saattavat hyötyä muutoksesta kun joka kerta ei tule ostettua sitä halpaa muovipussia.
Ainoana ongelmana voisi kuitenkin ehkä olla se, että tilanteessa jossa kauppareissu tehdään yllättäen eikä mukana ole omaa kassia saattaa tuntua hieman turhauttavalta maksaa niin paljon pussista joita jo kotoa ehkä löytyisi. Osa ihmisistä myös tykkää käyttää kaupan muovipusseja roskapusseina, joten tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että roskapussit täytyisi tulevaisuudessa ostaa erikseen.
Lidl näyttää siis hyvää esimerkkiä ja tekee mielestäni vastuullisen liikkeen sillä muovinkulutus on maapallollamme jo liian suuri ongelma.
Minusta yrityksillä pitää olla oikeus päättää itse, miten suhtautua esimerkiksi palkkaamaan sellainen ihminen, jolla on tatuointeja. Jokaisella yrityksellä on olemassa oma tyyli ja imago ja jos siihen ei sovi tatuoinnit on yrityksellä mielestäni täysi oikeus jättää tatuoitu ihminen palkkaamatta. Itse en jättäisi palkkaamatta ihmistä tatuointien takia, mutta ymmärrän hyvin jos jotkut haluavat jättää.
Sen sijaan julkinen sektori eli kunnat ja valtio eivät mielestäni saisi jättää ketään ihmisiä palkkaamatta tatuointien vuoksi. Päiväkodeissakaan tuskin on haittaa jos työntekijöillä on rajujakin tatuointeja, koska lapset tottuvat niihin nopeasti eivätkä keskity liikaa niihin vaan itse työntekijöihin, joilla tatuoinnit ovat.
Tatuoinnit ovat osa ihmisen persoonaa ja identiteettiä, joten niiden olemassaolon ei pitäisi vaikuttaa esimerkiksi työn saantiin. Lisäksi ne ovat vain ulkoisia seikkoja eivätkä ne kerro mitään ihmisen työkyvykkyydestä tai pätevyydestä.
]]>Mielestäni tatuointien ei pitäisi vaikuttaa työpaikan saamiseen. Ihmisellä täytyy olla vapaus toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja jos tatuoinnit ovat osa ihmisen ulkonäköä ja persoonaa, täytyy sen sopia myös muille. Tatuointeja voitaisiin verrata esimerkiksi korvakoruihin tai meikkaamiseen. Se on osa ihmisen persoonaa ja ihmisen tapa toteuttaa itseään. Nykyään on aivan normaalia omistaa tatuointeja, eikä se tee ihmisestä huonompaa työntekijää. Toki on myös totta, että esimerkiksi jos päiväkodissa työskentelee paljon tatuoitu työntekijä voi se aiheuttaa lapsissa ihmetystä ja ehkä jopa pelkoa, mutta toisaalta lapsetkin sopeutuvat uusiin asioihin nopeasti ja oppivat pois peloistaan. Tatuoinnit eivät kerro ihmisen työ taidoista yhtään mitään. Jos tatuoinnit vaikuttavat nykyään työ saamiseen on kyseessä mielestäni eräänlaista syrjintää eikä se ole hyväksyttävää. Kyseessä ei kuitenkaan ole hakijoiden ammattitaidon puute vaan muiden ihmisten suhtautuminen tatuointeihin.
]]>
Helsingin Sanomien jutussa ”Olen hyväksynyt sen, etten välttämättä sovellu joka paikkaan”, sanoo raitiovaununkuljettaja Juha-Matti Aho – Suhtautuminen tatuointeihin on muuttunut työelämässä, kerrotaan tatuointien vaikutuksesta työllistymiseen. Uutisen on kirjoittanut Ines Siren 28.8.2018.
Mielestäni tatuointien ei pitäisi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vaikuttaa töiden saamiseen. Jos tatuoinnit jäävät työvaatteiden alle, en näe mitään syytä, miksi niiden olemassaolo olisi este. Jos tatuoinnit eivät ole epäasiallisia, mikseivät ne saisi vaikka näkyäkin? Ne ovat koristamassa ihoa ja ovat tapa ilmaista itseään. Jotkut peittävät myös esimerkiksi leikkausarpia tatuoinneilla, joten tatuoinnin hankkimiseen voi “oikeakin” syy.
Tatuoinnit eivät huononna ihmisen pätevyyttä tai työpanosta. Jutussa painotetaan ”Työnsaanti riippuu paljon siitä, miten kantaa itsensä ja pitää itsestään huolta”, mikä on täysin totta. Myös työnantajien pitäisi keskittyä näihin seikkoihin, eikä siihen kenen ihosta löytyy mustetta ja kenen ei. Itselläni on suunnitelmissa hankkia tatuointeja myös näkyviin paikkoihin. Toivon, etten sen vuoksi menetä mahtavia työmahdollisuuksia. Toisaalta, jos työpaikassa ollaan niin kapeakatseisia, ehkä se ei ole minua varten. Suomalaisten suhtautuminen tatuointeihin on kuitenkin viimein alkanut muuttua, eivätkä vanhat konservatiivit voi sitä estää.
Kalevassa 20.8.2018 julkaistussa uutisessa “S-ryhmä kokeilee nimetöntä työnhakua vähentääkseen syrjintää - osa EK:n aloittamaa kampanjaa” kerrotaan S-ryhmän kokeilusta järjestää nimetöntä työnhakua. Nimettömällä työnhaulla pyritään korostamaan työnhakijan ammattitaitoa ja koulutusta, ei niinkään ikää, sukupuolta tai kansallisuutta. Tällä voitaisiin vähentää syrjintää työnhaussa. Kokeilu on osa Elinkeinoelämän keskusliiton aloittamaa Työ ei syrji –kampanjaa.
Mielestäni kokeilun ajatus on hyvä. Olisi hienoa, jos parhaan koulutuksen tai ammattitaidon omaavat saisivat työpaikat, eikä työnhakijoiden ikää tai sukupuolta otettaisi huomioon. Nämä asiat tulevat kuitenkin ilmi viimeistään haastattelussa, joiden perusteella työnantaja tekee päätöksen. Nimetön työnhaku vähentää ennakkoluuloja vain haastatteluun asti, jossa korostuu työnhakijan asenne ja persoonallisuus, jotka ovat koulutuksen ja ammattitaidon ohella mielestäni tärkeimmät kriteerit työnhaussa. Työnantaja voi kuitenkin kokea jonkun tietyn ikäisen henkilön soveltuvan paremmin tiettyyn tehtävään, esimerkiksi raskaaseen työhön saattaa soveltua paremmin nuori, kuin vanha henkilö. Mielestäni työnantajan olisi siis ihan hyvä tietää hakijan ikä, jotta haastatteluja ei järjestettäisi turhaan ja aikaa säästyisi. Ajatus on hieno ja kokeilemisen arvoinen, mutta en kuitenkaan koe tätä kovinkaan tarpeelliseksi.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.8. uutinen, jossa kerrotaan, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on langettanut 50 000 euron uhkasakon turkulaisapteekille, joka markkinoi luvatonta lääkekannabista suoraan asiakkaille. Uutisessa kerrotaan, että kyseessä on kannabisvalmiste, jolla ei ole myyntilupaa, mutta sitä on voinut saada lääkkeelliseen käyttöön laillisin keinoin. Laillisen lääkekannabiksen käyttöön tarvitaan kuitenkin hoitavan lääkärin resepti sekä lääkekannabista toimittava apteekki tarvitsee potilaskohtaisen erityisluvan lääkkeen toimitukseen.
Uutisessa kerrotaan, että turkulaisapteekki on ottanut yhteyttä markkinointimielessä asiakkaisiinsa, joilla on tai oli ollut lupa lääkekannabiksen käyttöön. Apteekeilla ei ole kuitenkaan lupaa markkinoida reseptilääkkeitä suoraan potilaille.
Mielestäni on hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus saada tarvittaessa lääkettä, joka auttaa heidän kipuihinsa, jos lääkäri näkee kyseisen lääkkeen parhaaksi mahdolliseksi hoitotavaksi. Vaikka kannabis on Suomessa laitonta, on mielestäni hyvä, että sitä voi saada valvottaessa laillisesti lääkkeelliseen käyttöön. En kuitenkaan ymmärrä, miksi turkulaisapteekki on päättänyt ottaa yhteyttä asiakkaisiinsa, joilla on tai oli ollut lupa lääkekannabiksen käyttöön, vaikka apteekki tietää varmasti hyvin, että Suomessa on kiellettyä markkinoida reseptilääkkeitä. Mielestäni on myös typerää, että turkulaisapteekki on päättänyt mainostaa juuri lääkekannabista, vaikka apteekin kuuluisi tietää, että kyseessä on huumausaine ja kyseisellälääkekannabiksella ei ole minkäänlaista myyntilupaa, eikä se ole virallisesti hyväksytty lääke.
Mielestäni on hyvä, että asiaan puututaan, koska apteekkien kautta lääkekannabis voisi joutua ilman valvomista vääriin käsiin varsinkin, jos lääkekannabiksen entiset käyttäjät eivät enää tarvitse kyisestä lääkettä. On myös muiden ihmisten etu, että huumausaineiksi luokitellut lääkkeet eivät kulje laittomasti eteenpäin. Mielestäni kyseinen uutinen on myös hyvä muistutus apteekeille, että niiden tehtävänä on palvella ja edistää ihmisten terveyttä, eikä toimia laittomasti.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005790488.html
Toimittaja Joonas Kuikka julkaisi 29.8.2018 Kalevan sivuilla talousuutisen Alkoholivero nousee toisena vuonna peräkkäin, nyt 30 miljoonalla eurolla – tällainen on hallituksen ensi vuoden budjetti, joka käsitteli valtion ensi vuoden budjettia ja sen muutoksia verrattuna edelliseen budjettiin. Uutisessa kerrotaan esimerkiksi, miten hallitus on päättänyt antaa verokevennyksiä pieni- ja keskituloisille, lisätä poliisien määrärahoja 36 miljoonalla sekä hallitus aikoo paikata budjetin aukot haittaverojen korotuksella, kuten otsikossakin kerrotaan. Mielestäni hallitus tekee hyvää työtä Suomen talouden ehostamisen sekä velkakierteen katkaisemisen eteen. Hallituksen julkaiseman budjetin pohjalta voidaan päätellä, että pieni- ja keskituloisten taloudellista hyvinvointia parannetaan. Parannukset nostavat hyvinvointia ja parantavat keskivertosuomalaisen ostovoimaa, mikä taas näkyy arvonlisäverotuloissa sekä hyvin tuottavien yritysten maksamissa veroissa tuotoistaan. Kuikan uutisen mukaan budjetilla parannetaan Suomen taloudellista hyvinvointia sekä hyvinvointia muutenkin, sillä hallitus on myös päättänyt tukea Suomen poliisivoimia sekä kuivuudesta kärsivää maataloutta suurilla summilla. Budjetin julkaissut kolmikko eli hallituspuolueiden puheenjohtajat Terho-Sipilä-Orpo kertovat vielä tilaisuuden lopuksi siitä, miten hallitus on paremmassa tilanteessa kuin ennen nykyistä hallitusta. Näillä uudistuksilla ja puheilla hallitus voi varmasti saada edes jonkin verran niitä kuuluisia poliittisia lisäpisteitä seuraavia vaalejakin ajatellen.
Yle julkaisi verkkosivuillaan (yle.fi) 25.8.2018 artikkelin “Työllistämisrahaa jäämässä 150 miljoonaa euroa yli – Miksi valtion raha ei kelpaa yrityksille”. Jutussa kerrotaan valtion tarjoamasta tuesta, jonka mukaan työttömän työllistävä yritys voi saada puolet työllistettävän palkkakustannuksista valtiolta. Yritykset eivät jutun mukaan kuitenkaan hyödynnä tukea useasti, sillä tukia on jäämässä yli 150 miljoonaa euroa. Syyksi epäillään tuen hakemisen hankaluutta ja sen tuomaa eriarvoisuutta yritysten ja työnhakijoiden kesken.
On erikoinen tilanne, että yhteiskunnan tarjoamaa tukirahaa jää yli. Mielestäni tuen tarjoaminen on hyvä idea, sillä se antaa yritykselle ylimääräisen motivaatiotekijän palkata uusi työntekijä. Suomen työllisyysprosentti on matala, joten erilaisia keinoja sen kasvattamiseen on keksittävä. Tämä on yksi niistä keinoista. Olen sitä mieltä, että yritysten kannattaisi hakea korvausta henkilön palkkaamiseksi. Vaikka tuen hakeminen on mielletty työlääksi, hakuprosessi kompensoi hyvin siitä seuraavaa taloudellista hyötyä yritykselle.
On lisäksi esitetty, että tuki asettaa eri työnhakijat ja yritykset eriarvoiseen asemaa. Yhteiskunnalle on kuitenkin enemmän hyötyä siitä, että yritys palkkaa työttömän, kuin henkilön, joka haluaa vaihtaa työpaikkaa. Näin ollen työllisyys kasvaa. Täytyy myös huomata, että yritys haluaa palkata työhön sopivimman henkilön, oli tukea saatavilla tai ei. Artikkelissa tuli myös ilmi, että tuki voi johtaa tuen avulla olevan henkilön irtisanomiseen tukien loputtua. Tällainen tilanne voi olla edessä, jos talouskasvu hiipuu. Jos talous kuitenkin pysyy ennallaan taikasvaa, yritys pitää työntekijät palkkalistoilla tuista riippumatta. Vaikka irtisanominen tapahtuisikin, on työntekijä saanut hyvää työkokemusta, jolla voi olla merkitystä uutta työtä haettaessa.
Turkulaisapteekki markkinoi luvatonta lääkekannabista suoraan asiakkaille. Turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea langetti 50 000 euron uhkasakon.
Mielipiteeni luvattoman lääkekannabiksen myynnistä Turkulaisapteekissa on hieman ristiriitainen. Lääkekannabista saa lääkkeelliseen käyttöön, mutta sitä ei ole silti hyväksytty viralliseksi lääkkeeksi. Ihmettelen sitä, miksi lääke ei ole virallisesti hyväksytty, mutta sitä saa silti tarpeen tullen apteekista. Kun Fimea eli turvallisuus- ja kehittämiskeskus langetti uhkasakon Turkulaisapteekille, oli minun mielestäni hyvä asia, sillä en ymmärrä miten farmaseutit ovat myyneet lääkettä, joka on luvatonta eivätkä ole tarkistaneet asiaa. Mielestäni tämä on jotenkin hämärää, sillä aiempia tapauksia ei juurikaan ole. Mielestäni uutinen on tärkeä, sillä saadaan tietoon mahdolliset virheet lääkekannabiksen laillisuudesta/laittomuudesta. Suomessa lääkekannabiksella ei ole minkäänlaista myyntilupaa. Mielestäni lääkekannabiksen käyttöönoton ehdot ovat hyvät eli vain lääkärin antamalla reseptillä ja potilaskohtaisen erityisluvan lääkettä toimittavalle apteekille. Mielestäni huumausaine lääkekannabis on jollakin tasolla turha. On olemassa myös samanlailla tehoavia muita kipulääkkeitä, joilla voisi hoitaa todennäköisesti samoja kipuja.
Helsingin Sanomat 14.8.2018
Kun puhutaan työttömyydestä ja työllistämisestä, Suomella menee juuri nyt kohtuullisen hyvin. Työttömyys on lähtenyt loivaan laskuun viime vuosina, mutta työttömiä tulee silti aina olemaan. Suomen valtio tukee yrityksiä antamalla niille erilaisia tukia, joihin kuuluu myös työttömien ihmisten työllistämisraha. Sen avulla yritetään saada yritykset palkkaamaan lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömiä.
Tänä vuonna kuitenkin työllistämisrahaa tulee käytettyä odotettua vähämmän. Mistä tämä kaikki johtuu? Eikö yrityksiä vain jaksa kiinnostaa kohtuullisen kokoiset tuet? Syitä mahtaa olla useita, mutta mielestäni suurimmat ovat syyt ovat yrityksen ala, mihin se perustuu ja työttömien ihmisten jatkunut passiivisuus.
Eniten työpaikkoja on vapaana vähemmän halutuissa työpaikoissa kuten esimerkiksi puhelinmyynnissä ja feissarihommissa. Eli totuus on että korkea palkkaisissa työpaikoissa on vähemmän paikkoja vapaina ja ne eivät välttämättä löydä oikeaa työntekijää vapaaseen paikkaan. Vähemmän kouluttautuneet ihmiset eivät pääse joka paikkaan töihin, vaan heidän tyydyttävä heidän mahdollisuuksiinsa tai jopa hankkia uusi koulutus, jotta pääsevät töihin.
Jotkut pitkäaikaistyöttömät ovat tulleet siihen tulokseen, että he pärjäävät aivan hyvin ilman moista huonosti maksavaa työpaikkaa. Tämä lisää passiivisuutta hakeutua töihin, mutta siihen voi liittyä juuri nämä edellä mainitut syyt esimerkiksi koulutus. Harvoin osaavaa työntekijää jätetään palkkaamatta ja tähän kiteytyy minun pointtini: yritykset käyttävät tukea aina kuin on mahdollista työttömiin, jotka yritys näkee yritystä kehittävänä ja tuottoa nostattavina. Turhaan työllistävät huonosti motivoitunutta pitkäaikaistyötöntä, sillä tuen loppumisen myötä työsopimus tulee pian päätökseensä huonon tuloksen seurauksena.
Budjetoinnissa voisi tänä vuonna miettiä uudelleen, tarvitseeko noin paljoa rahaa varata tuille, jos rahalle ei ole niin suurta huutoa.